Wasting time

Nimpparit tuli ja meni tuossa 19. päivä. Tuo Trendi ja ihan helmipaituliini olivatkin siis tavallaan nimipäivälahjoja, vaikka ne etukäteen tulikin hankittua. :) Lehti kylläkin on vielä lukematta, mutta tuon ihanan lämpöisen, kaikkialle nukkansa jättävän pehmoisen paidan tosin olen jo päälleni vetäissyt. Pidän siitä kovin etenkin, koska se on hieman väljähkö ja superlämpöinen päällä! Muutenkin nuo helmet ovat söpö lisä vaaleaan paitaan. Jepjep, ja koska tuo paita oli vieläpä puoleen hintaan niin ei sitä kauppaankaan voinut jättää, kun aiemmin olin sitä käynyt hypistelemässä, vaikka suolaisempi hinta roikkuikin hintalappusessa.

Koulujuttuja myöskin tulee ja menee. Tosin hieman hitaamman puoleista onkin tuo valmiiksi saaminen, sillä motivaatio on suurempi kuin hypersyperdyperblaaa. Onneksi sentään lattialla on runsaasti tilaa levitellä lippusia ja lappusia ja leikkiä aikaansaavaa. :):)

Circus

Eilen liikuskeltiin Rontun kanssa Helsinkiin päin (jep, huvi ennen työtä), kun jo tovin odottelemamme The Used saapui Suomeen. Hihi. Bändi oli vallan mainio, pitissä rynniskeltiin hetkinen (Rontu hetken, jos toisenkin), vaikka itse lähdin melko nopeasti taka-alalla toisiaan tönivän massan seasta riehumasta lähemmäs lavaa, koska pelkäsin kännykkäni puolesta, enkä aivan syyttä, sillä kadotin narikkalappuni ja tuo kamuseni riehuessaan hävitti kännykkänsä. Mikäpä siinä oli sitten ollessa, kun kadotettiin toisemmekin ja oma akkukin loppui. Vaikka eipä siinä tilanteessa akusta mitään hyötyä olisi ollutkaan. Isoin kiitos kuuluu sille, joka Rontun puhelimen oli pelastanut ja kiikuttanut narikkaan! Onni oli matkassa myöskin, kun sain selitettyä suu vaahdossa, että miksi minun on saatava laukku HETI, vaikka narikkasetä ehti jo pelotella, että täytyy odotella kaikkien tavaroiden katoamista narikasta. Jos näin olisi käynyt, niin tiedossa meillä olisikin ollut varmaankin uneton yö rautatieasemalla. Jippii. Vaikka odotukset keikkaa kohtaan olivatkin suuremmat, eivätkä fiilikset nousseet niin taivaisiin kuin olisi toivonut, niin pakko myöntää ettei tämäkään keikka hassumpi ollut. Oikeastaan ilta oli puoliksi yhtä fiaskoa ja pelkäämistä kummankin osalta. Itse siis pelkäsin jonkun nyysivän tavarani narikkalapullani ja Rontu yllätyksellisesti kännykkänsä puolesta. Mutta vaikka myöskin Circuksessa ollut Funin keikka, jolla olimme jokunen aika sitten olikin parempi (useamman muun keikan ohella), niin kyllä tämä oli pakko nähdä jo nostalgian vuoksi. Hehää! Vaikka fiksuintahan olisi tietysti ollut jättää moiset hömpötykset, ja istua kotona lattialla tehden niitä koulujuttuja. Mmm-m, mutta nyt tämä meni näin, enkä silti kadu, vaikkei kaikki täysin nappiin mennytkään. ::-)

Yesterday's feelings

Close my eyes and move to the back of my mind

See the changes, people's faces blurred out

Like sunspots or raindrops

Haasteesta haasteeseen!

Sain Pauliinalta tämmöisen mukavan haasteen, ja kiitos siitä. Se piristi iltaa oikein kivasti. :)


Rules:
1. Each person tagged must post 11 things about themselves.
2. They must also answere the 11 questions the "tagger" has set for them.
3. They must create 11 more questions to ask bloggers they have decided to tag.
4. They must choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their post.
5. These luckily bloggers must then be told.
6. There's not tag backs.

Answers:

1. Tämmöisten tekstien sepustelu on minusta kivaa, mutta toisaalta en kuitenkaan pidä siitä, koska en itsekään aina ole varma millainen minä olen. Se vaihtelee niin himskatisti.

2. Yksinkertaisuudessaan voisi kai aloittaa siitä, että täytän ensi vappuna 18. Olen siis syntynyt vappupäivänä. :)

3. Olen pitkään halunnut aloittaa blogin kirjoittelun, mutta se on jäänyt vain ajatuksen asteelle, koska a) olisin halunnut, että blogillani on jokin kunnollinen rajattu aihepiiri kuten vaikkapa matkustelu b) en pidä internetin ihmeellisestä maailmasta lähinnä siksi, koska kaikki asiat jäävät lojumaan netin syövereihin ja kuka tahansa voi selata kaikkea sitä mitä tänne lipsauttaa. 

4. Joskus tulee muutenkin mietittyä turhaan, että millaisenhan kuvan mahdoin sillekin tuntemattomalle tallaajalle antaa. Vaikka olenkin aina vain enemmän sitä mieltä, ettei sillä ole niinkään merkitystä. Itse sitä tietää paremmin kuin ne muut, jotka ovat joidenkin lausahdusten/ulkonäön perusteella mielikuvansa luoneet.

5. Olen melko ujo ja jännitän usein sosiaalisia tilanteita, vaikka toisaalta toisinaan olen hyvinkin itsevarma ja äänekäskin. Tai ainakin tiedän mihin minun tulisi pyrkiä ja mitä haluan olla. Minulle tärkeiden ja jo tutumpien seurassa kuitenkin olen suhteellisen leppoisa ja iloinen veikkonen.

6.  Yritän parhaani mukaan ymmärtää erilaisia ihmisiä sekä ajatuksia, ja usein siinä onnistunkin. Ainakin niin pitkälle kunnes korviin kantautuu rasistisia herjauksia, kapeakatseisuutta, epäinhimillisyyttä sun muuta sortoa. 

7. Olen ollut pesco-lakto-ovovegetaristi (aivanhirveänkamala sana, sanoisin siis etten ole syönyt lihaa, paitsi kalaa ja joitakin muita mereneläviä kuten katkarapuja) kutakuinkin 4 vuotta. Miksi tuntea huonoa omaatuntoa toisinaan kalaakin syödessä, kun samaan aikaan moni muu hyvällä omatunnolla kuitenkin jauhaa mussuttaa niitä possuja lautaseltaan? Se harmittaakin toisinaan. Etenkin, kun kovinkaan monia ei tunnu kiinnostavan se mistä liha tulee tai se työnnetään pois mielestä. Usein kuitenkin kohtaan kysymyksen miksi et syö lihaa, vaikka joskus oletan sen olevan itsestäänselvyys.  Yksinkertainen vastaus on: en halua ja minusta se on väärin kuinka eläimiä kohdellaan (lue: tehotuotetaan lautaselle, joka on suorastaan sama kuin ihminen sullottaisiin pieneen matkalaukkuun ja lennätettäisiin Afrikkaan nälkäisille syötäväksi, khe-he). Eläinhän on kuitenkin täysin tunteva olento siinä missä ihminenkin. Vaikka tiedän, ettei tuo paljoa mitään hetkauta niin ajattelen silti, että pienetkin teot asioiden suhteen voivat vaikuttaa. Eivät ehkä hävittää maailmassa olevia ongelmakohtia, mutta pienikin panos on kai parempi kuin ei panosta ollenkaan. Se pieni panos vaan tarvittaisiin kaikilta. Ainakin voin edes ajatella ettei minun takiani tarvitsisi eläimiä tappaa, vaikka mikään pyhimys en ruokavalioni suhteen olekaan. Tällä asialla voisin kehaistakin, jos vegaani olisin. Nykyisen rotini kanssa en moiseen ainakaan tällä hetkellä mitenkään kykene, mutta pakko sanoa, että arvostan ihmisiä, jotka pystyvät kyseistä elämäntapaa noudattamaan.

8. Minulle aito ystävyys, perhe ja elämän pienet ilot ovat tärkeitä asioita. :-)

9. Yritän olla positiivisella asenteella, mutta liian usein pessimistinen mieli pääsee valloilleen.

10. En ole koskaan seurustellut! Tämä tuli hetken pohdiskelun jälkeen mieleen, koska Chisu telkkarissa paasasi aiemmin tänään Miehistä viis!-biisinsä sanomaa, että ilmankin pärjää, mutta onhan se iso plussa elämään. Haha. Villisti veikkaan, että omalla ujoudella on hieman ollut näppinsä pelissä siinä ettei tuo iso plussa ole vielä elämääni änkenyt. Ja toisaalta kaipaan myös kunnollista suhdetta sitten, kun se kohdalle osuu, enkä halua pahasti näppejäni poltella kuukauden tai parin suhdesäädöissä. 

11. Hupistarallaa! Pelkäsinkin, että tämä selitys luistaa käsistä. Niin tuppaa käymään aina, kun puheen sijaan minut pistetään kirjoittamaan. Taisi siis tulla hieman enemmän kuin 11 asiaa. :--D

Isänpäivä

Questions for me:

1. Yksi asia mitä odotat innolla?

- Odotan innolla joulua! Älkää valittako (tai valittakaa vaan, mutta minun fiilistä en anna sen pilata) siitä miten jouluvalot, kuuset ja koristeet ovat jo esillä, kyllähän ne sieltä vielä katoavat - vuodeksi! Joku muu saattaa jopa olla iloinen niistä, ja eikö sen pitäisi olla vain kiva juttu, että joku on iloinen? :>

2. Sun lempiväri?

- Minulla ei ole lempiväriä, sillä kaikki miellyttää, jos vain löytyy silmää miellyttävä sävy. 

3. Huonoin ja parhain puolesi?

- Olen melko ailahtelevainen. Lähinnä siten, että mielialat vaihtuvat iloisesta surkeampaan nopeissa sykleissä. Parhaaseen puoleeni sanoisin, että olen melkoisen lojaali ja rehellinen niille, jotka sen ansaitsevat. 

4. Mikä on lempikarkkisi?

- Lempikarkki, hmm-m pidän melkolailla monista karkeista. Suklaa, salmiakki, hedelmäkarkki, oli mikä oli niin todennäköisesti maistuu. :(:

5. Onko sulla lemmikkejä, jos niin mitä?

- Onhan mulla pari hassua. Niistä toinen on kohta kaksi vuotias Miuku-kisu, joka on ihka  oma lemmikki. Se nimittäin lähtee mukaani, kun porukoiden luota muutan pois. Toinen on Bella-koiruli, joka on noin 14-vuotias sekarotuinen, hieman moppia muistuttava karvaturrikka.

6. Missä näet itsesi 10 vuoden päästä?

- Toivottavasti hyvässä työssä (yksi tämän hetken toiveammateistani on psykologi, hah.) Ihanan miehen omaavana ja ehkäpä yhden lapsen äitinä ulkomailla tai Suomessa. Ellen sitten heittäydy elämän vietäväksi ja matkustele maailmalla, jonkin huisin hauskan ammatin turvin. Luulenpa myös, että kotosalta löytyy ne pari kisun näköistä nelijalkaista! Toivottavasti ainakin Miuku. :)

(lue: minulla ei ole harmainta aavistustakaan mihin tämä elämä kuljettaa. :D)

7. Parhain päätöksesi koko elämäsi aikana?

- Tähän en oikein osaa vastata. Ehkä se, että olen "valinnut" oikenlaisia kavereita, enkä heittäytynyt liikaa hölmöilyiden pariin. 

8. Mitkä asiat saa sut raivon partaalle?

- Ilkeät ihmiset, jotka sortavat muita mielensä mukaan, eläinrääkkäysvideot jnejne.

9. Mikä on parasta joulussa?

Sopivissa määrin oleva hössötys, kodin nätimmäksi laitto, perheen kanssa yhdessä olo ja ne lahjat. :'D

10. Lempi asusteesi?

- Enpä tiedä, ei minulla taida olla. Hih.

11. Suurin unelmani on?

- Elää onnellinen elämä. 

Hooray! Propsit sinulle, joka jaksoit tänne asti lukea. :--D

Questions for you:

1. Elämäsi onnellisin hetki?

2. Mitä sinä arvostat eniten?

3. Mikä sinua harmittaa?

4. Mikä on lempi vaatteesi?

5. Mitä teet yleensä perjantaisin?

6. Parhain kaverisi?

7. Tärkein ihminen maailmassa?

8. Ketä/mitä ihailet?

9. Millaiseksi koet itsesi?

10. Lemppari herkku?

11. Klisee: mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Mindless self indulgence

All aboard

Torstaina sitä oltiin taas hieman menossa maailmalla, Rontun kanssa keikalla siis. Tosin sitä ennen tuli oltua koulussa, törmättyä siskoon, tämän luokkalaiseen ja vieläpä kun serkku ilmaantui jostakin nurkan takaa niin nopsaan vielä käytiin kahvillakin.

Varsinaiseen päiväohjelmaan lähtö meni hieman sählingiksi, kun ensin kiiruhdin juna-asemalle, jossa Rontun kanssa saatiin ahaa-elämys siitä, että olisihan minun se keikkalippukin kannattanut mukaan ottaa kaiken muun sälän lisäksi. Onneksi sentään omistan sen verran ihanat vanhemmat, että iskä lähti tuomaan sitä asemalle, ja pienen taivuttelun myötä saatiin siitä vieläpä kuski Helsinkiin. :) 

Hit the road

Toisaalta sähläyksestä oli sen verran tosiaankin hyötyä, että se kyyti saatiin, sillä tälläisenä pienenä maisema/valofriikkinä matka tuntui mahdottoman ihanalta vaihtelulta normaaleihin torstai-iltoihin verrattuna. Saatika siihen, että olisi istuskellut haisevassa keinovaloisessa junassa ja katsellut ulos näkemättä paljoa muuta kuin oman pärstän heijastuneena mustasta ikkunapinnasta!

Nosturilla tunnelma oli muutenkin oikein mukava istuskellessa pihalla veden äärellä katsellen tuikkivia kaupungin valoja. Hetken melkein voitiin kuvitella miten istuskeltaisiin jossakin Helsinkiä suuremmassa kaupungissa. 

All the bullshit

Voin vannoa, että keikka itsessään meni melkeinpä juurikin tuollaisissa tunnelmissa kuin kuvissa, aivan liian nopeasti hujahtaen. Sekä Rontu että minä saatiin myöskin 'nimmarit', tai ainakin minun käteen ilmeisesti ilmaantui sana URINE. He-he, että sellaista jekkua pisti laulaja kehiin. Eipä kuitenkaan oltu niin surkuhupaisassa asemassa, että oltaisiin saatu I'm gay-tekstit tinnerillä otsaan niinkuin yksi poika sai. Jäi kuitenkin oikein kiva muisto tuostakin keikasta, ja ainakin sain napattua pinkin kaulahuivin itselleni, kun kitaristi sen yleisöön viskasi. Hassu juttu, sillä ei ollut ensimmäinen kerta kun saan jotakin yleisössä ollessani kiinni. Aidenin keikallakin aikoinaan oltiin Rontun kanssa leikkelemässä paitaa osiin, kun esimmäisten joukossa sain siitä otteen. Ja onhan sitä rumpukapulastakin saatu päähän ja hupusta napattu plektra. Mistä lie moinen tuuri. :-D

Can't be ignored

Aamulla sitten Rontulta kouluun, mutta onneksi vasta puoli kympiltä. Olo ei aivan aamusta nimittäin ollut kaikkein virkein mahdollinen! :-)

Perjantai meni muutenkin rauhallisen rennosti, mutta silti vielä nyt lauantainakin on paikat hiukan jumissa torstai-illan duracellpupu-meiningistä. Mutta mitäpä tuosta, kun sama rento oleskelu jatkuu tänäänkin. Ainoana suurena aktiviteettina nimittäin oli isänpäiväkortin sekä -lahjan metsästystä, mutta sekin jäi melko minimalistiseksi.

Tärähtänyttä täydennystä

Sataasataaropisee

Viikonloppu tuli ja meni siinä samassa räpäyksessä. Yllätys, yllätys, ja harmaa arki alkoi taas. Vaikkei maanantai ylitsepääsemättömän harmaa ainakaan muulta kuin ilman osalta edes ollut, sillä illemmalla hilpasin iskän kyydillä parhaaseen seuraan. Kenenkäs muunkaan kuin Rontun (parhaan ystäväisen) matalaan majaan yökyläilemään.

Sateinen maanantai silti näytti olevan (ja siinä mielessä harmaakin), vaikkei omassa pääkopassa enää kyllä ole moista muistikuvaa. Joten, jos tuota kuvamateriaalia ei olisi ja joku kysyisi, että millainen ilma oli.. vastaisin todennäköisesti, että ihan hyvä se taisi olla. Huono muisti? Pah! Epäolennainen asia vain. Mitäpä sitä kurjasta ilmasta murehtimaan. Onhan sitä suurempiakin murehtimisen aiheita maailmassa. Sitäpaitsi, hyvässä seurassa kurjempikin päivä on kiva. :) 

Dumdum, marmar

Mikäpä kuvastaisi kaverin kanssa vietettyä iltaa paremmin kuin ruokakuvat? Niinpäniin, ehkäpä kuvat tyhmistä ilmeistä! Sitä puolta edustakoon ihanainen Paavo-muki, josta kurkkuun tuli kaadettua aamukahvit. Namnam.

MIU

Aamulla vastassa olikin sitten jonkin sortin lumimyräkkä, ja siltä seisomalta reikäiset kengät päästivät vedet läpi. Mutta mitäs pienistä, kun en muutenkaan aamulla tajunnut, että minulla on sateenvarjo mukana niin tulihan sitä kastuttua muutenkin. Koko päivän tosin vain sukat oli märkänä, mutta uitetun koiran ulkonäkö katosi (toivon niin) ensimmäisen tunnin aikana.

Nyt ennen kuin stoori karkaa täysin käsistä, niin lopetan sen suosiolla tähän, vaikka kahvista ja teestä tänään piristyneet aivot varmasti jaksaisi tuottaa ajatusta enemmänkin.

Ps. Nyt iski déjá vu tämän postauksen, julkaisun ja muutenkin fiiliksen suhteen. Niin hassu tunne, että olihan se tähän tärähtäneiden kuvien loppuun mainittava.

Pps. Suosittelen kyllä viikolla yökyläilyä lämipästi, sillä se katkaisee arkirutiineja mukavasti. Vaikka miinuksena saattaakin olla mahdollisesti hieman vähille jäävät yöunet.

Juuret tulee olee aina tukevasti maas

Joo mä eteenpäi meen, taakse en ikinä
Ps. Oi kyllä, se ruskea möykky on sammkko!

Sillon elää viisaasti ku ottaa hitaasti

Ei auta muut ku vaihtaa maisemaa kai