Pariisin kevät - Tämän kylän poikii

Aika tosiaan lipuu hurjaa vauhtia eteenpäin, niin nopeasti etten edes itse pysy sen mukana. Siksi otinkin nyt loman keskellä etapikseni kirjoitella kuulumisia tännekin, kun iski nyt-tai-ei-koskaan-fiilis. Ei sillä, että kirjoittelua vaativia lukijoita niin kovin olisikaan, (jos nyt yhtäkään, haha. ♥) mutta en tiedä voinko elää tämän saamattomuuden kanssa, jos en edes mitään pientä saa aikaiseksi! :-D 

Olin aikeissa pläjäyttää tähän ruudulle kaikki asiat, jotka olen saanut aikaiseksi, mutta koin järkevämmäksi jättää moisen litanjan päiväkirjaan. Lähinnä, koska ketään muuta tuskin kiinnostaa se miten olen tehnyt sitä, tätä ja tota joskus aikaa sitten. Etenkään, kun kirjoittelua varjosti ajatus/ihmettely siitä miten paljon ihminen voikaan saada aikaan tekemättä varsinaisesti mitään. Pakko kai vielä myöntää tässä, että aika useinkin tulee vaivattua tätä pääkoppaa moisilla höpsööksyyksillä mietteillä. Ja olenkin tullut siihen tulokseen, että aika on sen verran tärkeä asia, ettei sen pitäisi antaa valua hukkaan. Etenkään asioihin, jotka eivät hyödytä millään tavalla ellei tarkoituksena ole hyötyä tekemättömyydestä!

Tämä siis meni tämmöiseksi olen-vielä-elossa-päivitykseksi, mutta tuskinpa se kenenkään elämää kaataa. 
Joten nauttikaahan te kaikki myöskin pienistä hetkistä, sillä sitä itsekin olen kovasti ainakin yrittänyt! Niin, ja syökää hyvin! Siinä minäkin olen turhankin mainiosti onnistunut. :)

Too much I strive, I just ride

Täällä taas

Hurja juttu miten viime pölinöistä onkin jo kulunut tovi jos toinenkin ja seuraavaksi pulmaksi tuleekin se, että mitä näistä menneistä päivistä oikein kirjoittelisi. Mieleen kun satelee varmaan sata pikkujuttua mitä olen onnistunut tekemään samalla, kun en ole sinänsä tehnyt yhtään mitään. Olen siis tekemättömyyksissäni ollut niin kiireinen etten ole tänne(kään) saanut mitään aikaiseksi. Kuulostipa hömelöltä..

Jospa siis kuitenkin pienen rimpsun heittäisin siitä mitä näihin päiviin on mahtunut: Mukavien ihmisten seuraa, koulustressiä tehdyistä ja tekemättömistä töistä, tuttuja maisemia, tyhjäntoimittamista, paikkojen siivoilua ja järkkäilyä, koneen ääressä jumittelua, kuvailua, musiikkia, huonoja ö-luokan leffoja/tv-ohjelmia, instagram-pohdiskelua (tehdäkö julkinen profiili vaiko ei), parhaan ystäväisen luona yökyläilyä, häröilyä, äidin pikkujouluvoileipäkakun maiskuttelua, herkkuja, kahvia, teetä, valvomista, nukkumista, eläinten ympärillä hääräilyä, päiväkirjaan raapustelua ja varmaan lukuisa liuta muitakin juttusia.

Ennen siivousinspiraatiota

Juu, tosiaan, joku apina oli käynyt sotkemassa salakavalasti minun huoneeni.. ja tässä joulun alla iski myös pieni inspiraatio järjestellä lippuset, lappuset, lehtiset, kirjaset ja miljoonat muut turhat hilpetöörit, jotka olivat karanneet paikoiltaan. Äitikin taisi siinä ohimennen heittää pienen kommentin siitä, miten olen aina ollut niin boheemi tapaus ettei varmaan taida valoa näkyä järjestelmällisyyden saralla. Mm, ja oikeassa taitaa olla, kun pienestä asti on tavarat ollut pikkuisen hujanhajan. Nojaa, itse kylläkin uskon siihen, että jos oikein yrittää niin voi huonoista tavoista eroonkin päästä ja ehkäpä minäkin järjestelmällisyydentaidon vielä opin. :) Toivossa ainakin on hyvä elää, ja toisaalta hallittu kaaoskin voi olla joskus jopa kotoisaa, painottaen sanaa hallittu. Mutta taitaa kylläkin pikkuisen kallistua vaa'an toiselle puolelle tuo ylläoleva sekasorto. :D

Jälkeen siivousinspiraation

Olenpahan sentään oppinut itse siivoamaan epäjärjestyksen suhteellisen ripeästi! Jännä oli kyllä nähdä, kuinka paljon huoneen ilme muuttui, kun turhakkeet menivät roskiin ja tärkeät tavarat löysivät paikoilleen. Vieläpä, kun saatiin kiviseen seinään keplotettua koukku ja taulu löysi oikean paikkansa seinältä, niin voisin melkein kutsua huonetta harmoniseksi!

Nyt voinkin sitten olla hyvin mielin ja opetella pitämään huoneen kelpokunnossa. Sekä yrittää välttää koulukaaoksen sullomalla paperit kansioon, jossa ne eivät silmiäni häiritse. Uusi jaksokin siis alkoi tässä samassa syssyssä, ja onhan tässä ehditty pidennetty viikonlopunkin viettää samalla, kun olen paikkoja pistellyt kuntoon ja haahuillut milloin missäkin sekä pitänyt hiljaiseloa blogin puolella. Ehkä onnistun saamaan kirjoitusinspiraatioitakin nyt helpommin, kun koeviikko ja suurimmat painolastit on karistettu.
:)

Mukavaa joulun odotusta kaikille, jotka tämän postauksen sattuivat läpi silmäilemään!

November to December

:--) 

Dear diary

It's december, again

Smile and eat and go to the movies